Tänään opin yhden erittäin käytännöllisen asian. Istu ja anna tassu. Olen niin suloisen näköinen etta tämä temppu kyllä maksaa vaivan tehdä. Vaikkei pyydettäisikään, minä poika istun ja annan tassun. Hyvällä onnella saa aina joskus jonkun heltymään ja makupala irtoaa parempiin suihin. Torstai 23.8.2001 Tänään olin ekoja kertoja autossa pitempää matkaa. Eilen kyllä jo harjoiteltiin 100 km, yhteen suuntaan kun käytiin toisessa mummolassa, mutta tänään tuli sitten lisää kilometriä taakse, peräti 350.
Eka automatka oli pikkasen hirveä. Oli paha olo, enka pysynyt takapenkillä vaan kurottelin ikkunasta ulos niin etta tipuin takapenkin jalkatilaan. Sielä sitten kyyhöttelin ja oksensinkin pari kertaa. Sitten pesun ja siivouksen jälkeen kyllä nukuin loppumatkan.
Toiseen mummolaan mentaessä, olinkin jo vanha tekijä. Mennessä makasin takapenkillä. Ajoimme yötä vasten joten olo ei ollut liian tukala. Tietenkin tylsää vähän oli, mutta onneksi pysähdyttiin välillä niin matka sujui mukavasti.
Paluumatka reissattiin päivällä ja oli kuuma helle. Mutta kekseliäät vanhemmat keksi tietenkin minulle hyvän paikan. Makoilin äidin jalkatilassa matkan ajan, viileän tuuletuksen puhallellessa jalkatilaan. Siita minä olen paikkani ottanut, enka muualla enää viihdykaan. Hih, saas nähdä mitä vanhemmat sitten keksii kun olen liian iso.. taidetaan laittaa äiti takapenkille ja nautitaan isän kanssa ajamisesta.
Sunnuntai 26.8.2001 Vihdoin kotona. Tanaan en nyt oppinut mitaan erityista, mutta toinen korvani on pystyssa. Vaha mina olen upeen nakonen, ainakin kaikki sanoo niin. |